Myrskyä ilmassa

Piti kirjoittaa jo eilen. Ja ihan muusta aiheesta. Siitä, kuinka ulkona tuulee niin että tukka lähtee päästä ja kuinka ensi viikoksi on luvattu lunta. Mutta sitten tuli jotain muuta.

Jos pihalla myrsky raivoaa, niin samoin tekee meidän neiti neljävuotias. Tällä kertaa helvetti pääsi irti, kun ylitimme kotimatkalla jalkakäytävän reunan väärästä kohdasta. Kuka tietää, mikä loppujen lopuksi meni vikaan. Lopputulos ei varmasti jäänyt yhdellekään kadun asukkaalle tai ohikulkijalle epäselväksi. Neiti junttautui yhteen paikkaan, ei suostunut liikkumaan eteen eikä taakse, ei sylissä, pyörällä eikä jalkaisin. Lisäksi tietysti huudettiin kovaa ja korkealta.

pampulat1

Näitä episodeja on alkanut viime aikoina esiintyä tihenevään tahtiin. Olen niiden rajuudesta oikeastaan vähän yllättynyt, koska nuorimmainen on ollut aina niin hyväntuulinen ja leppoisa lapsi, itse tasaisuus suorastaan. Ja nyt pinna palaa ihan naurettavan pienistä asioista. Koko tyttö tuntuu menevän ihan jumiin: ei kerro mikä meni vikaan, ei kuuntele puhetta, ei neuvottele. Mikään kikka kolmonen ei tunnu tepsivän.

Esikoisen uhmaikä kiukkukohtauksineen tuntuu tämän rinnalla varsin laimealta. Tai sitten aika on jo kullannut muistot.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s