Ikävä kotiin

jää

Aika rientää ja päivät katoavat vauhdilla. Varsinkin silloin, kun on mukavaa. Blogihiljaisuus venähtikin ihan huomaamatta aiottua pidemmäksi.

Uusi vuosi otettiin vastaan veljeni perheen luona Rovaniemellä ja vielä viimeisinäkin Suomen päivinä ehdittiin tapaamaan ystäviä. Kotiuduimme tänne Saksan kotiin keskiviikkona. Lähtö tuntui erilaiselta kuin kesällä: ensimmäisellä kerralla lähdin intoa täynnä mutta nyt varsin haikein mielin. Ja niinhän siinä kävi, että heti eteiseen astuessa iski aivan järjetön koti-ikävä. Ensimmäinen ajatus oli, että haluan heti paikalla takaisin kotiin. Ja sitten piti tirauttaa pienet itkut.

Tokihan se ikävä vielä vähän kaihertaa, mutta päivä päivältä helpottaa. Olemme tyttöjen kanssa viettäneet  vielä lomaa. Tytöt ovat pari päivää peuhanneet pienessä lumikasassa, joka tuossa pihalla on uhmannut lämpöasteita ja vesisadetta. Sisällä on siivottu joulua pois ja järjestelty paikkoja. Paluu arkeen koittaa sitten maanataina.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Ikävä kotiin

  1. Voi kun minua kosketti tuo koti-ikävä-juttu. Tuo minullakin muistoja mieleen menneiltä vuosilta. Kuitenkin kun hetkestä ohi pääsee, niin kaikki alkaa taas sujua ja oma perhe, kaikki läsnä samassa paikassa, on rakas. Telexin laulama ”kotimatkalla ” tuo edelleen kyyneleet silmiin ja muistot ”etelän” reissultamme. Eivätkä ne muistot ole huonoja, vaan pääosin mukavia ja irtiottoa normiarjesta, jota nyt kolmen työn koukussa kaipaan.
    Tsemppiä, rauhallinen arki loppuu vielä…..

    Riitta j

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s