Ponien kauneushoitola

Jäätävä tuuli ja räntäsade sen kun vain jatkuvat vaan. Pakollisia ulkoiluja lukuun ottamatta olemme pysytelleet sisätiloissa. Varsinkin pikkusisko on edelleen hyvin innoissaan luku- ja kirjoitusharjoituksista, ja nyt niille onkin ollut aikaa.

poniCollage

Muutakin kivaa olemme ehtineet puuhailla. Tyttöjen suosikkiponit pääsivät pesukoneen kautta muuttumisleikkiin. Amerikan tuliaisina saadut kuusi ponia olivat jo aika huonossa kunnossa. Hännät ja harjat olivat niin takussa, että niille piti näyttää jopa vähän saksia. Uusi look viimeisteltiin vielä varovasti suoristusraudan matalimmalla lämpötilalla. Ei niistä ihan uuden veroisia tullut, mutta parannus lähtötilanteeseen on huomattava. Pinkien kiharapilvi tosin on vielä selvittämättä. Operaation hauskin osuus taisi olla heti alussa. Tytöt istuivat reilut puoli tuntia pesukoneen edessä katsomassa, kuinka ponit pomppivat vaahdon seassa ylös alas. Voin kertoa, että naurunremakka oli melkoinen.

Vappusimaakin ehdimme jo maistelemaan. Mitä lie superhiivaa paketissa  oli, kun sima valmistui ennätysnopeasti. Mutta niin hyvää se oli, että tänään piti tehdä jo lisää.

Pilvisen päivän aurinko

Ainahan sitä viikonloppua odottaa, mutta nyt se otettiin vastaan oikein erityisellä ilolla. Tällä viikolla on tullut kukuttua valveilla ihan liian pitkälle iltaan. Yöunet ovat jääneet lyhyiksi, eikä niitä lyhyitäkään unia ole saanut nukkua keskeytyksettä. Lastenhuoneesta on nimittäin taas kuulunut aikamoinen niiskutus ja yskintä. Eilinen päivä menikin sitten jo melkoisessa aivosumussa.

rapsi5

Vaan kylläpä oli tänä aamuna ihana herätä kunnollisten yöunien jälkeen, ihan omaan tahtiin ilman herätyskellon pirinää. Viimeiset väsymyksen rippeet karisivat kävelylenkillä. Rapsipellot kukkivat keltaisena merenä. Myös monet puut ja pensaat kukkivat juuri nyt ja tuoksu on sen mukainen.

rapsiCollage

Tytöt muuten oppivat tällä viikolla lukemaan. Nuorempi ensin ja isosisko pari päivää myöhemmin. Onneksi, sillä sen verran koville näytti isosiskolla ottavan, kun nuorempi ehti ensiksi.

Muutto mielessä

kesä2

Päivät ja viikot hurahtavat ohi niin vauhdilla, ettei tahdo perässä pysyä. Taas ollaan keskiviikossa, ja viikonloppukin on ihan kulman takana. Kesää kohti mennään kovaa kyytiä. Kymmenen viikkoa muuttoon.

Olen jo aloittanut muuttovalmistelut käymällä läpi kaappien ja laatikoiden sisältöä. Tällä kertaa muutto hoituu pääasiassa matkalaukkukyydillä. Viemme aluksi mukana sen mitä välttämättä tarvitsemme ja mies tuo aina Suomessa käydessään vähän lisää. Hän siis jää tänne vielä ainakin puoleksi vuodeksi, joten ihan kaikkea emme edes voisi ottaa mukaan. Pyysin toki tarjouksia muutosta kuljetusfirmoilta. Hintapyynnöt muutaman hassun pahvilaatikon kuljettamisesta olivat päätä huimaavia. Ihan vertailun vuoksi pitää mainita, että sama tavaramäärä kulkisi postin välityksellä kolmasosalla halvimman tarjouksen hinnasta. Jokunen paketti itse asiassa lähteekin postipojan matkaan: kirjoja, leluja ja pari muuta juttua, joiden särkymisestä ei tarvitse kantaa huolta.

Niin se vain tämä paluu alkaa realisoitumaan, vaikka sen toisaalta haluaisi vielä vähäksi aikaa unohtaa.

Ajatuksia sopeutumisesta

ajatuksia2

Olen odotellut sitä kuuluisaa kulttuurishokkia. Nyt yhdeksän kuukauden jälkeen alkaa tuntua, ettei sitä ehkä ole tulossa. Minulle  tänne sopeutuminen on ollut oikeastaan helpompaa, kuin ikinä uskalsin kuvitella. Toki joskus on ollut koti-ikävä, mutta  ne hetket ovat menneet nopeasti ohi. Olen oikeasti viihtynyt.

Kaikki on sujunut pääsiassa hyvin. Tokihan jotkut asiat välillä ihmetyttävät: asioita ei voi hoitaa sähköisesti, kukaan ei vastaa sähköposteihin, mihinkään ei voi mennä ilman käteistä lompakossa… Sellaisia pikkuasioita. Kielimuuri hankaloittaa joskus asioiden hoitoa, mutta kaikesta on selvitty. Olen yrittänyt suhtautua sillä asenteella, että nyt olemme täällä ja näin asiat täällä toimivat. Ja kyllähän niitä positiivisiakin asioita löytyy –paljon!

ajatuksia3

Tietysti minun osani uuteen kulttuuriin sopeutumisessa ollut helpoin, kun arki pyörii käytännössä kodin ja ruokakaupan välillä. Miehen on pitänyt hakea paikkansa uudenlaisessa työkulttuurissa, puhumattakaan niistä haasteista, joiden eteen lapset ovat joutuneet. Juuri lapsille nämä viime kuukaudet ovatkin olleet vaikeimmat, ja kaipuu omaan kotiin on käsin kosketeltavaa. Päiväkodissa tytöt tuntuvat olevan omassa kuplassaan. Kavereita ei ole oikein löytynyt ja kielen oppimisen kanssa on ollut vaikeuksia. Esikoisen kohdalla koulun aloittaminen täällä olisi suoraan sanottuna kauhistuttava ajatus. Sekä lapsen että äidin mielestä. Niinpä lopullinen paluupäätös oli helppo tehdä.

ajatuksia5

Tiedän olevani onnellisessa asemassa, koska koti ja uusi työpaikka odottavat. Ja nyt nautitaan täysillä näistä viimeisistä parista kuukaudesta!

Museo lasten mieleen

Ihan sama, kuinka täyteen jääkaapin perjantaina lataa, ei siellä maanantai-aamuna tunnu olevan mitään syötävää. Enpä taitaisi olla kovin kummoinen suurperheen emäntä, kun en koskaan osaa ostaa tarpeeksi. No, tytöille löytyi eväät pakkasesta – paistoin aamulla molemmille suolarinkelit omenan ja vihannesten kaveriksi. Nyt on taas jääkaappi täynnä ja aikaa keskittyä viikonlopun kuviin.

lelutCollage1lelut13

Teimme tyttöjen kanssa lauantaina pienen reissun Müncheniin.  Junalla Marienplatzille ja siitä muutama askel vanhalle raatihuoneelle, jonka tornissa sijaitsee piskuinen Spielzeugmuseum, lelumuseo. Tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka lapsille ja lapsenmielisille. Tykkäsimme museosta kovasti, harmi vain että se oli niin pieni. Olin aika yllättynyt, kuinka hienoja leluja jopa jo 1800-luvulla on tehty. Todella paljon muutakin kuin käpylehmiä, puumiekkoja ja tinasotilaita.

lelut9lelut2

Kaikista pisimpään taisimme kuitenkin viipyä tämän Barbie-vitriinin edessä.  Ovat ne vähän erinäköisiä kuin nykyään.

Tunteita ja tuoksuja

kirsikka1kirsikka2

Olen tainnut aiemminkin mainita, että asustelemme täällä peltojen keskellä. Kaupunkiin ei ole pitkä matka, mutta meidän koti on keskellä maaseutua. Maalla asumisen huomaa maisemien lisäksi välillä myös hajusta. Joinakin päivinä esimerkiksi tuulettaminen on aivan mahdotonta. Eilen kuitenkin huomasin ihan uuden tuoksun ilmassa. Kirsikat kukkivat ja niiden tuoksu vie hetkittäin voiton jopa lehmänlannasta.

Tulevaa viikonloppua vietetään vähän erilaisella kokoonpanolla. Mies lähtee Berliiniin kaveriaan tapaamaan, joten jäämme tyttöjen kanssa kolmestaan. Mitähän kivaa me viikonlopuksi keksitään?