Ajatuksia arjesta

Näin viimeisenä iltana ennen kotiinpaluuta tuntuu sopivalta miettiä meidän arkea kuluneen vuoden aikana. Monet asiat muuttuivat muuttuivat muuton myötä, mutta uutuudenviehätyksen karistua, jatkoi elämä kulkuaan tuttuun tapaansa. Arki on arkea – myös täällä kaukana kotoa.

arki3arki2

Mikä sitten muuttui? Kun ei ole töissä, pitää päivät täyttää muulla. Tekemisen keksiminen ei ole ollut ollenkaan vaikeaa. Lasten kanssa on saanut viettää enemmän aikaa. Lasten ja kotitöiden lisäksi on ollut aikaa harrastella kaikenlaista: askarrella, kokeilla uusi reseptejä, kirjoittaa blogia, leipoa, lukea, liikkua ja ihan vain katsella ympärilleen. Pakko kuitenkin myöntää, ettei kotirouvan ura ole ihan oma juttu. Kyllä tässä kaipaa jo niihin niin sanottuihin oikeisiin töihin.

Omalta kohdaltani työelämä jäi tauolle, mutta vapaa-ajan aktiivisuus  lisääntyi huimasti. Onko tuo ihmekään, kun ympärillä on niin paljon nähtävää ja koettavaa? Jos piirtää ympyrän kahdensadan kilometrin säteellä kotipihasta täällä ja kotona Suomessa, on ympyröiden sisältö täysin erilainen. Äkkiseltään tulee mieleen, että Suomi on aika tylsä paikka. Mutta sitten kun muistaa, että Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta ja Suomessa 5 miljoonaa, tajuaa että täytyyhän eron jossakin näkyä. Ja kukaties Suomenkin tarjontaa osaa tulevaisuudessa katsoa eri tavalla. Pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle.

arki1

Sosiaalisia kontaktien määrä on suoraan sanottuna romahtanut. Työstä pois jääminen jätti ison aukon sosiaaliseen elämään. Lisäksi kielimuuri on vaikeuttanut ihmisiin tutustumista. Kyllä täällä englannilla pärjää, suurin osa englantia taitavista puhuu sitä jopa todella hyvin. Mutta kaikki eivät osaa, kehtaa tai halua, ja silloin harmittaa, ettei tullut valittua yläasteella saksaa ranskan sijaan. Välillä tuntuu typerältä turvautua englantiin, Saksassa kun kerran ollaan. Vähän sama kuin kysyisi: ”Sprechen Sie Finnisch?” En kuitenkaan ole kokenut olevani yksinäinen. Olen kotihiiri ja viihdyn omissa oloissani.

Kaiken kaikkian itseluottamus ja ylipäätään usko omaan selviytymiseen on kohonnut ihan uusiin ulottuvuuksiin. Itseään ei tule enää otettua niin vakavasti. Väärinymmärryksiä ja kommunikaatiokatkoksia sattuu lähes päivittäin, mutta niihin osaa suhtautua jo huumorilla. Useammin kuin kerran olen hymyillyt ja nyökytellyt, vaikka ei olisi ollut mitään käsitystä siitä, mitä vastapuoli mahtaa jutella. Hymyllä ja positiivisella asenteella pääsee jo  pitkälle.

arki

Mahtava opettavainen vuosi alkaa olla takana ja monta kokemusta rikkaampana palaamme huomenna kotiin. Samalla niin ihanaa ja äärimmäisen haikeaa. Onneksi tänne pääsee aina käymään, jos ikävä kasvaa liian suureksi.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Ajatuksia arjesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s